Kunnan taseen ylijäämä ei ole säästöpossu, eikä sillä makseta edes vessapaperirullaa

Lopella tehtiin viime valtuuston kokouksessa pitkällisen kyselyn ja väittelyn ja äänestyksen jälkeen päätös käyttää 850 000 euroa kirkonkylän urheilukentän remonttiin, vaikkakin ilman täysimääräisten valtionapujen hakemista. En tässä puutu alemman tason hallinnollisten toimien pääkohtien säheltämisiin – ne ansaitsisivat oman bloginsa – mutta kun kokouksen jälkeen on ilmennyt hämmentäviä väärinkäsityksiä ja niiden totuutena levittämistä arvovaltaistenkin poliitikkojen taholta, niin haluan tuoda esiin pari näkökulmaa.

 

Hämmennystäni lisäsi valtuuston kokouksen jälkeen se, että niin minulle kuin monelle muulle on hanketta puoltaneiden valtuutettujen ja jopa kunnanhallituksen jäsenten kertomana annettu ymmärtää, että rahaa meillä kyllä on, rahat ovat jopa valmiina. Tämä ymmärtämättömyys ja tarina lienee saanut alkunsa siitä, että kunnan taseessa toki on oman pääoman erään kirjattuna edellisten vuosien ylijäämänä rapiat 13 miljoonaa euroa kumulatiivista ylijäämää ja ymmärrän kyllä, että joku noheva on siitä maalaisjärjellä ajatellut, että kappas se on säästöpossu, jossa on rahaa. Kun kyse on vuosia kunnan talousarvioista ja tilinpäätöksistä päättäneistä henkilöistä, niin sopii ehkä olettaa, että olisi ymmärrys siitä, mikä on tase ja mitä se ei ole. Siksi lisään soppaan oman ymmärrykseni hitusen.

 

Ikävänä ihmisenä on ihan pakko nyt kertoa, että meillä ei ole todellakaan säästössä mitään 13 miljoonaa, josta rahoitettaisiin tai maksettaisiin yhtään mitään. Olisi jopa kyseenalaista kerätä kriisikuntarajalla olevaa veroprosenttia jemmatilille, eikä sellaista ole, kun meillä ei ole taseessa sellaista rahastoa mihin voisi kerätä investointivaroja säädetyin menettelyin tiettyyn kohteeseen. Taseeseen kertynyt “puskuri” ei ole puskuri, sellaista rahaa meillä ei ole. Jos meillä on jotain oikeata rahaa, se on kirjattu taseeseen kohtaan “Rahat ja pankkisaamiset” eikä sielläkään oleva summa ole oikeaa rahaa siinäkään määrin kuin on ilmoitettu, koska esimerkiksi vakuustalletukset kirjataan myös velkapuolelle.

 

Kuntapoliitikon ei toki tarvitse perehtyä laskentatoimeen kovin syvällisesti, mutta arkijärjellä voisi olettaa pitkäaikaisilta poliitikoilta, että jos kunnan omavaraisuusaste saatiin viime vuonna viimein 50% kriisikuntarajalta nostetuksi 54,3%:iin ja suhteellinen velkaantuneisuus on 49,7% (hyvä taso on alle 33%, tyydyttävä 33-60%) ja kunnan pitkäaikasten lainojen määrä 17,5 miljoonaa, niin eihän meillä todellakaan ole missään mitään käytettävissä olevaa oikeata rahaa, koska tase kertoo kunnan rahoitusaseman ja taseen “ylijäämä” eli puskuri on kirjanpidollista, ei mikään säästötili Lopen tilanteessa. Irrationaalista puhetta on se, että tuota puskuria pitäisi vielä alkaa oikein urakalla purkamaan. Sellaisella puheella päädymme pikavauhdilla valtiovarainministeriön holhoukseen, sillä vaikka tilanteemme ei ole huono, ei ole kyllä holtittoman kulutusjuhlan aihettakaan.

 

Puheet taseessa olevasta ylijäämästä ja jopa niiden käyttämisestä ja sellaisen tarpeellisuudesta, että “taseen ylijäämää pitää purkaa” tietoisesti syömävelkaa tai isoja velkoja tekemällä kertovat lähinnä puhujien perehtymättömyydestä terminologiaan ja asiaan yleensä. Edellisten vuosien ylijäämät näkyvät kirjauksena oman pääoman puolella. Siis kirjauksena, koska kummallakaan puolella ei ole oikeaa rahaa; toisella puolen on pysyvät vastaavat eli  kouluja, viemäriverkostoja ja kunnantalo enemmän tai vähemmän aidoilla arvostuksilla (ja lähinnä mahdottomia realisoida) ja lähinnä merkityksettömät vaihtuvat vastaavat ja toisella puolella omassa pääomassa  1.1.1997 isketty  pääoma plus mahdolliset yli- ja alijäämät sekä vieras pääoma eli velat. Jos kunnalla on oikeasti jotain puskuria, kunnalla pitäisi olla enemmän omaa pääomaa (joka siis sisältää sen edellisten vuosien yhteenlasketun ylijäämän) kuin pysyviä vastaavia. Lopella vuoden viimeinen päivä 2017 pysyviä vastaavia oli rapiat 53 miljoonaa ja omaa pääomaa, sisältäen sen “puskurin” eli edellisten vuosien ylijäämät, yhteensä vajaat 30 miljoonaa. Suhdeluvut siis päinvastoin kuin oikean puskurin olemassa olo edellyttäisi.

 

En ole taloustieteilijä, ihan vaan asioihin perehtyvä kuntapoliitikko vähäisin kunnallistalouden sivuaineopinnoin, mutta haluan ymmärtää mistä päätän ja yllä esitettyyn jo peruskoulun ensimmäisten vuosien matematiikan osaamisella hoksaa, että ei meillä ole mitään puskuria, saati sitten oikeaa rahaa millään tilillä. Taseella ei makseta yhtään laskua, eikä kuoleteta yhtään velkakirjaa. Pari päivää pengottuani tarkentui sekin, että laillisesti oman pääoman erien vähentäminen on poikkeuksellinen toimenpide, joka on sallittua lähinnä alijäämän kuittaamiseen oman pääoman kertyneistä ylijäämistä, mutta mistään laista tai kirjanpito-ohjeista ei kaivamallakaan löydy käsitettä, että omaa pääomaa ja taseen ylijäämiä pitäisi lähteä purkamaan, vaikka se voisi olla sallittua, jos meillä tuo suhdeluku olisi paljon parempi kuin mitä se nyt on.

 

Summa summarum, urheilukentän remontti 850 000 (kun valtionapuja ei tarvinnut hakea kuten mmuutosesityksellä esitin) rahoitetaan korollisella lainalla kuten kaikki muutkin investoinnit. Koska meillä on takana raskaat kouluinvestoinnit, niitä pitäisi kuolettaa pitämällä investoinnit matalalla tasolla joitakin vuosia, koska korot epäilemättä lähtevät tällaisella nousukaudella lähiaikoina nousuun. Valtuuston enemmistön päätökseen on toki tyytyminen, mutta se väistämättä johtaa muiden investointien hillitsemiseen, mikäli vastuullista politiikkaa halutaan tehdä. Syömävelkaa ei varsinkaan tieten tahtoen voida tehdä, vaan organisaatiosta on karsittava kaikki löysät tilanteessa, jossa painelaskelmat osoittivat alijäämäisyyttä jo vuosi sitten ja jos vielä soteuudistus jää toteutumatta, sinne myös pysyvästi jäädään. Oma kantani on, että lapset, perheet, koulutus ja perusturva vanhuksineen on hoidettava ja pienesta ylimääräisestä, mitä nyt on tarjottu ei ensimmäisenä tingitä -ei musiikkiopistoista, eskarilaisten kuljetuksista, ei iltapäiväkerhoista ja muusta kuten hallinnollisesta löysyydestä muissa hallintokunnissa on sitten tingittävä tasapainoon pyrittäessä, jos muuten menee tiukille.

 

Näillä näkökulmilla toivotan kohtuullista perehtymistä talousasioihin ja terminologiaan jokaiselle luottamushenkilölle, joka tänä vuonna esittää suuria investointeja. Taseen ylijäämä ei ole mikään säästöpossu, sillä ei makseta edes puiston penkkiä. Sellainen puhe on silkkaa vastuutonta höpötystä, jolla kekseliäs valtuusto saattaa kunnan pian Riihimäen tai Karkkilan kaltaiseen jamaan – ja sen jälkeen meillä ei pala valot sillä urheilukentälläkään.

Yksi ajatus artikkelista “Kunnan taseen ylijäämä ei ole säästöpossu, eikä sillä makseta edes vessapaperirullaa”

  1. Ei valitettavasti ole Lopella rahaa;jos ei sitten löydy setelinpainokonetta.Velkaa kyllä on ja lisää tulee tällä menolla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *